Hupsi

Iltaa muutamat rakkaat lukijani jotka olette tekin ehkä kadonneet tunnuksieni myötä!

Tässä huomataan että tekevälle nimenomaan sattuu, mikään ei pelasta sitä tosiasiaa että tunaroin täysin ensin laiminlyömällä tätä ihanaa ajanviettotapaa ja sitten vielä unohtamalla tunnukseni. Salasana oli tallella mutta tunnus puuttui ja siksi jäimmekin lokakuuhun, pirkule. 

Lokakuusta on 9 kuukautta ja yhdeksään kuukauteen mahtuu vaikka mitä, olisinhan voinut siinä välissä vaikka saada lapsen. En nyt kuitenkaan, mutta en voi myöskään väittää etteikö isoja ja huomattavia asioita olisi ehtinyt tapahtua yhdeksässä kuukaudessa. Vielä vähän blogin uudestaan aloittaminen takkuaa ja joudunkin nyt lopettelemaan, sillä vaikka ilta on "nuori", niin meneehän  naisella vielä hetki itsensä laittamiseen. Ehkä ehdin vielä nukkumaan kauneusunet. 

Lupaan, siis lupaan vielä jutella kengistä ja miehistä ja muusta hauskasta mitä täällä iki-ihanassa keskustassa tapahtuu. Tulette yllättymään.

Kuvassa olevat Jimmy Choon wedget ovat erittäin hyvä valinta yölle. Varsinkin sellaiselle jonka tietää menevän siinä rajoilla... Itse ainakin laitan nämä Jimmyt jalkaan ;) Hyvää illan jatkoa ja toivon mukaan näemme Helsingin yöelämässä jo vaikka tänään!

Rakkaudella,

Venus

Cinderella? (30/10/2008 osoitteessa the-queen-v)

Koska ulkona on jälleen kerran ah-niin-ihana syysilma, oon TIETENKIN päällimmäisenä ongelmana pukeutuminen. Myös järjissä pysyminen tuottaa hankaluuksia, mutta mitä ihmettä pistää päälle?

No, kerrospukeutuminen kannattaa aina, ja lisäksi se on usein erittäin hyvän näköistä. Sateen kestävä takki on aina hyvä (ja siinä oon itse mogaillukkin eli ostanut liian "hienomateriaalisia") ja kaunis sateenvarjo. Sillä pääsee aika pitkälle. Itse huomaan kuitenkin kenkien tuottavan suurimpia huolia. Yleensä tämmöinen piirre ei ilmene minussa, vain sateisessa syyssäässä. Vaikka kenkiä minulla on laidasta laitaan, niin mitkä ihmeet tuonne ulos voisi laittaa? Korkokengät tietenkin odottavat eteisessä kiltisti kauniissa rivissä odottaen ulkoilutusta ja nehän eniten huokuttelevatkin, mutta ei, koroista pidetään helvetin hyvää huolta eikä niitä sateeseen viedä. Seuraavaksi rivissä on nahkasaappaat, jotka nekin ulkona olisivat huonossa kunnossa. UGG-kengät ovat myös minulla lähellä sydäntä koska ne ovat NIIN mukavat ja NIIN pehmeät ja vaikka tajuttoman rumat, silti niin ihanat. Ja nehän vasta ulkona pilalle menisivät. Siispä, onneksi kauniita kumisaappaita on, ja ne lempikorkokengät lepäävät astetta isommassa laukussa ennenkuin päästään sisätiloihin! Problem solved, kunhan vain saisin käteni niihin Nokian Swarovski-kumppareihin...

Olen itse suht. pitkä naiseksi, noin 175cm. Ja vannon ettei se ole ikinä vaikuttanut kenkäostoksiini. Jatkuvasti lehdissä lukee että pitkä nainen ei saisi liikaa korostaa pituuttaan, tai että lyhyelle korkeat korot, ja palstoilla kysellään että olen näin ja näin pitkä, voinko pitää kuinka korkeita kenkiä etten näyttäisi liian pitkältä? Tämä kyseinen asia saa minut suorastaan raivonpartaalle, sillä kuka muka ei saisi käyttää korkokenkiä? Olet pitkä tai pätkä tai paksu tai mikä vaan, on sinulla oikeus mihin tahansa kenkiin! Pitkällä naisella pitkät jalat näyttävät UPEILTA pienellä korostuksella ja miehethän rakastavat säärtä! Jos olet lyhyt niin haistata vitut ja vedä jalkaan 15cm Christian Louboutinit tai täysin korottomat. Who cares, olet seksikäs ja ihana ja hyvännäköinen jos itse olet sitä mieltä (vasta sen jälkeen voivat muutkin olla).

Tässä on tietenkin se pieni seikka siitä tosiasiasta, että joinakin öinä leikitään Tuhkimoa. Toinen kenkä katoaa, toisesta korko katkeaa, ehostuskin on vähän huonompi kuin illalla ja muistat tulleesi kotiin kurpitsalla, you know... Erään rankan yön jälkeen, jolloin molemmat rakkaat kengät ja mekko (niinpä) katosi, uskallan antaa hienotunteisen vinkin: jätä ne Manolot illaksi kotiin, jos on tuhkimoilta tiedossa tai sen vaara. Niillä voit mennä aamulla Ekbergille kamalassa kankkusessa syömään aamupalaa ja juomaan paljon, paljon kahvia. Muistetaan tämä. Halloweenia tiedossa tänään, ja siitä vielä lisää tulossa;)

Ekberg-sunnuntaiaamuja lämpimästi suositellen (siellä nähdään),

Your Venus

All Saint's Eve aka Halloween (27/10/2008 osoitteessa the-queen-v)

Halloween tekee tulojaan sekä maailmalla, että myös Suomessa. Enää neljä kokonaista päivää vuoden karmivimpiin kekkereihin! Koska olen kova tarkastelemaan ympäristöäni, sekä mitä lähipiireissäni ja ympärilläni tapahtuu, huomaa että Halloween on kova pala monelle. Olen kuullut mitä suloisimpia tarinoita tuttujen ala-asteisista juhlista joihin osa ei uskaltanut edes mennä. Painetta pukkaa. 

Tällaiset teemajuhlat aiheuttavat paineita, vaikka niiden tarkoitus on vain viihdyttää. Ja mikäs muutenkaan sen hauskempaa kuin juhlia kissa-asussa, antaa Helinä-keijun vetää ympärikännit tai todella herätä Frankensteinin vierestä? Vaikka Suomessa Halloween ei ole muuten korkeassa asemassa, kuuluu se juhlakulttuuriin ihan yhtä lailla kuten pikkujoulut (jotka muuten tekevät tuloaan...) tai vappu.

Tässä kahden viikon sisällä olen saanut jo seitsemän kutsua Halloween-juhliin, eli todella huomaa että ihmiset rakastavat tätä lapsenomaista juhlaa. 

Itse poden pientä kriisiä juhla-asun kanssa, mutta enköhän jotain keksi. Yllätys sinänsä, ja lupaan laittaa myöhemmin kuvan asustani. Onneksi kotoota löytyy valmiiksi jo sukkahousuja sekä Chanelin iki-ihana musta kynsilakka - eiköhän sillä pääse jo aika pitkälle. 

Kuvassa Heidi Klum viimevuotisessa Halloween-asussa.

Selkäpiitä karmivia hetkiä odotellen,

Queen V

New start, new blog (26/10/2008 osoitteessa the-queen-v)

Näin uuden alun alottaessani voisin kertoa itsestäni muutamalla sanalla, ja siitä miksi new start on tällä hetkellä olennaista elämässäni, sekä siitä, miksi kirjoitan blogia. 

Olen kahtakymmenettä vuotta tällä planeetalla, tässä maassa ja tässä kaupungissa. Asun Helsingin keskustassa, Kampissa, ja tämä kaupunginosa on erittäin lähellä sydäntäni. En ole aina täällä asunut, mutta olemme Kampin kanssa ehdottomasti kasvaneet yhteen. Synnyin musikaaliseen bisnes-perheeseen, joten kulttuuri varsinkin on tärkeää minulle. Koska täällä kaupungissa kulttuuri ja elämä on suurimmillaan, olen oppinut kaiken kantapään kautta, sekä nähnyt paljon ikäisekseni. 

Uusi alku tuntui hyvältä idealta, since olen joutunut lopettamaan muutaman erittäin pitkän ihmissuhteen. Nämä rakkaat ihmiset eivät valitettavasti voi esiintyä enää elämässäni koska he eivät sopineet muottiin. No, ihmiset kasvavat ja lähtevät erille teille, ei sille tosiasialle voi yhtikäs mitään.

Blogi on ollut jo hetken minulle tuttu, mutta tunsin suurempaa tarvetta alkaa kirjoittaa sitä nyt, sillä tunnen että minulla on paljon kerrottavaa itsestäni, elämästä Helsingin ydinkeskustassa, Helsingin seurapiireistä, muodista, ihmissuhteista sekä yleensä ottaen kulttuurista. 

Tulet ehdottomasti nauttimaan tästä,

Sinun V